Ruotsi oli meille alun perin läpiajomaa ja vaikka matkasta tulikin vähän pidempi, sellaiseksi se sitten kuitenkin myös jäi. Sinänsä Ruotsista ei tule mieleen mitään erityistä, maisemat olivat vielä aika saman tyyppisiä kuin kotomaassa, joskin ei ihan samoja tietenkään.
Polttoaine oli kallista ja diesel
vielä kalliimpaa kuin bensiini. Ohituskaistoja oli isommilla teillä vähän väliä
ja se oli hyvä, ei harmittanut jumittua traktorin perään, kun tiesi, että kohta
pääsee kuitenkin ohi. Vastakkaisten kaistojen välissä kulki vaijerikaide useallakin
tiellä, eikä se näyttänyt hirveen miellyttävältä onnettomuuksia ajatellen.
Kaide sai myös tien vaikuttamaan kapeammalta ja esimerkiksi leveiden kuljetusten
ohittaminen saattaisi olla aika mielenkiintoista. Niin leveää kuljetusta ei
meille kuitenkaan tullut ohitettavaksi, etteikö oltaisi mahduttu ihan hyvin.
Leirintäalueilla ei käyty,
muutamalla matkaparkilla kylläkin. Hinnat olivat kohtuulliset 10-15€ vaikkakin yhdessä
satamassa maisemasta piti maksaa kymppi lisää. Tai no, ehkä se oli paikallisten
yrittäjien tukemista, mene ja tiedä, maksoi kuitenkin 25€. Toki hintaan
sisältyi kaikki suihkusta pesukoneeseen, että siinä mielessä se ei varsin
kallis ollut, tulevaisuudessa kun niistä palveluista pitää maksaa erikseen
(tulemme huomaamaan). Varsinaisesti puskissa ei oltu, vaikka yksi satamaparkki
olikin ilmainen ja yksi matkaparkki ei halunnut hyväksyä luottokorttia ja jäi
siksi maksamatta.
Pohjoisempana ilmasto on sitä
mitä se nyt on Suomessakin ja ei varsinaisesti yllättänyt. Kääntöpuolena
tietysti se, että matkailijoita on lokakuussa vähän vähemmän kuin heinäkuussa
ja saa olla aika rauhakseen. Muita ulkkiksia meidän lisäksi oli saksalaiset,
joita näyttäisi karavaaneillaan suhaavan joka puolella Eurooppaa. Paljon oli
myös ruotsalaisia karavaanareita ja törmättiin me muutamiin retkipakuihinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti