San Francisco

Aamusta ylös ja aamupalan hakuun, eli siis kahvin, hotellin palveluihin kun ei aamiainen kuulunut. Kahvin voimin kävelimme pari mailia laitureille ja kävimme toteamassa että seuraava vapaa reissu Alcatrazille on ensi viikon keskiviikkona. No, me olemme silloin jo Suomessa, että jäi nyt sitten käymättä tällä kertaa.
Toki oli tiedossa, että kannattaa varata liput etukäteen, mutta kokeiltiin riskillä ja nyt kävi näin.
Läksimme sitten kävelemään laitureilla ja suuntana epämääräisesti Golden Gate puisto.



Niin lähellä mutta niin kaukana.

 Ihailtiin vähän sukellusvenettä ja kaupunkimaisemaa. Tuuli oli pirullinen, mutta epäilyttävistä pilvistä huolimatta ei saatu sadetta niskaamme.

Käveltiin jonkin matkaa, tai aika pitkästikin kohti siltaa, mutta jossain vaiheessa tulimme siihen tulokseen, että se on silta. Se on nähty ja sen yli ajettu ja voisi olla kiinnostavampaa mennä takaisin kohti kaupunkia, katuja ja ravintoloita. Näin teimme.

Myöhemmin hotellilla pohdimme, missähän on se kuuluisa tienpätkä joka tulee alamäkeen hirmuisilla kurveilla. Kävi ilmi, että sen nimi on Lombard street ja että me asuimme kyseisen kadun varrella. Sinne oli meiltä hotlalta 1,9mailia matkaa, mutta emme vain sattuneet kulkemaan siitä päivällä kaupungilla seikkaillessa.
No kappas, ei muuta kun aamulenkille sitten kadun päähän, onhan se nyt nähtävä kun kerran kaupungissa ollaan.

 Kevyt aamulenkki vaihtui kunnon urheiluksi kun kävi ilmi, että tottahan alamäkeä katsomaan mennessä on ensin kivuttava ylämäkeen. Ja ei ollut mikään pikku nousu; R. arvioi että 12-15% olisi tiessä nousua ja melkein sai kävellessä käsiä käyttää apuna ylämäkeen mennessä. No, tulihan treenattua reisi ja pohjelihaksetkin heti aamusta.

Kippurakatu tuli kuitenkin nähtyä ja käveltyä alas sekä takaisin ylös.
Ja sitten takaisin hotellille ja nokka kohti Los Angelesia. Meillähän jäi vähän vähän aikaa Redwoodiin ja San Franciscoon, mutta tuli sen verran tutustuttua, että voi sanoa haluavansa joskus uudestaan takaisin. Ja se Alcatraz jäi vähän kutkuttelemaan..