Tunnisteet

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Venäjä 2012 Pietari

HUOM! Teksti on alkuperäinen, silloin 2012 syyskuussa paikanpäällä läppärille naputeltu. Äitiä varten, ettei se huolestu. En nähnyt tarpeelliseksi muuttaa sanoja, vaikka ne ei enää omaan suuhun sopisikaan.


11.9.2012
ENSIMMÄINEN PÄIVÄ PIETARISSA

Aamulla pirteänä ylös, eikä kellokaan ole kuin yhdeksän.. eli siis kymmenen paikallista aikaa. Aamupalaksi eiliset tomaatit ja jugurttijuoma, vaatteet niskaan ja kaupungille.

Ensiksi kävelin Nevskin alkupäähän. Siis sinne missä on Talvipalatsi ja Eremitaasi. Menin kuitenkin niistä ohi ja jatkoin Nevan yli merisotamuseolle. Kauhian pal turisteja, tietysti kun nähtävyyksillä käy. Yksi kiinalainen (tai voi olla että se oli japanilainenkin) halusi kuvata myös mut.. luuli ehkä paikalliseksi (en kyllä tiedä millä rahkeilla, kun täällä on kaikki naiset niin kauniita ja hyvin pukeutuneita. Ei mitään farkuissa ja lenkkareissa tramppaavia espoolaisia). Kuvasin vähän Nevaa ja vähän paatteja ja palasin sitten takaisin Talvipalatsille. Minähän en niin kiinnostunut ole, että maksaisin jonkun talon näkemisestä yhtäkään kopeekkaa, joten ulkopuolelta vaan tähysin. Lähdin harhailemaan Talvipaltasilta vastakkaiseen suuntaan ja eksyin vallan kauniille ja mahtipontieselle tummasta marmorista tehdylle hökkelille (oli muuten korinttilaiset pylväät, R:lle tiedoksi). Aikani kiertelin ja yritin lukea oven yläpuolelta että mikäs se tämä rakennus oikein on, mutta ei ihan käynyt selväksi. Hiano oli kuitenkin (myöhemmin tarkistin kartasta, että Iisakin kirkkohan se).

Merisotamuseo

Talvipalatsi edestä

Eremitaasi sivulta

Se kuuluisa Iisakin kirkko
Sitten harhailin lisää, kun yritin löytää sellaista tavallisen ihmisen markettia, mistä oikein ruokaa saisi ostettua. Lopulta vahingossa löysin, ja se oli sama kuin se missä edellisenä iltana kävin! Myöhemmin kävi ilmi, että tossa ihan toisella nurkalla olisi myös ollut sellainen 24h kauppa, ja näytti vähän paremmalta sen valikoimakin.. sinne siis seuraavaksi.

Ikävän murjun ovat tohon hostellin viereen laittaneet. Kuuluu olevan joku Kazanin kirkko. mikälie.. (Kazanin puolikuun muotoinen kirkko jäljittelee Vatikaanin Pietarinkirkkoa. Se on alunperin rakennettu Kazanin Jumalanäidin ikonin säilytystä varten, mutta sen valmistuessa 1811 oltiin juuri saamassa Napoleonista voitto ja näin ollen kirkostakin tuli vähän niinkuin sodan ylistyksen pyhättö..) Semmoisenkin opin matkakirjasta, että tämä tämänhetkinen kotikatunihan oli siis ennen vallankumousta kuuluisa bordellikatu, nimi oli tosin eri: Mesanskaja ulitsa =)

Lounaaksi vähän nuudeleita ja tonnikalaa (täähän oli budjettimatka) kartan tarkistus ja sitten uudestaan baanalle! Nyt kohteena Verikirkko tai Kirkko Veren Päällä (tai perunoiden päällä) eli oikeesti siis Kristuksen ylösnousemuksen kirkko. Ja Kesäpuisto. No se oli tiedossa että kirkolla turisteja piisaa, siksi otinkin siitä vain pakolliset kuvat ja luikahdin äkkiä vieressä olevaan Mihailovin puistoon. Tarkoitus oli siitä vain läpi trampata ja mennä sinne vähän kuuluisampaan puistoon, mutta sattumoisin Kesäpuisto on aina tiistaisin kiinni kun sitä siivotaan! Ei lukenut muuten oppaassa prkl.. No ei sitten, menin takaisin sinne Mihailovin puistoon, kiva se oli sekin. Vaikka mitään siellä ei saanut tehdä: ei roskata, ei juoda (en tiedä koskeeko tämä vain alkoholia), ei istua muuta kuin penkeillä, ei kävellä nurmikolla laisinkaan, ei huutaa ei mekastaa.. masentava puisto se olisi, harmi vaan että ei niitä kieltoja kukaan näyttänyt noudattavan.. paitsi sitä nurmikolla kävelyä..

Verikirkko, yksi niistä monista.

Se peruna nimitys tulee kuulemma siitä, että kirkko toimi sodan aikana mm. perunavarastona. Mene ja tiedä.





Sitten ajattelin tulla majapaikkaan katsomaan josko on netti toiminassa, mutta eksyin kirjakauppaan. Oli se ihana ja iso. Ja kauheesti kaikkia nättejä kirjoja oli siellä.. Ja karttoja! Löysin yhden jonka ehkä ostan, jos raaskin tuhlata 42RUB (n.1€).

Illalla oli sovittu treffit kaverin kanssa Nevskin metroasemalle. Kun olin vartin odotellut tuli mieleen että ehkä täällä on useampikin poitumisreitti kuin se millä satuin seisomaan.. Ja olihan siellä neljä. Lopulta kuitenkin löysimme toisemme ja käveleskelimme ensin pitkin nevskiä ja sitten vähän sivukujilla ja lopulta oli kartasta pakko tarkistaa että mihin olimme harhautuneet. Ostettiin marketista vähän evästä ja mentiin Taurian puistoon istumaan ja kuuntelemaan katu(puisto)soittajaa.
Kun palasin majapaikkaan joku revohka soitti musiikkia ja joi votkaa keittiössä. Mikäs siinä sitten, keittelin nuudelit ja puikahdin omaan huoneeseen aterioimaan. Huomasin myös että kaksi petiä oli varattuna, että uusia huonetovereita oli tulossa. Hetken päästä kävi ilmi että kaksi aussiveljestähän siinä. Kovasti oli ainakin se toinen juttutuulella, mutta huomasi kuunnella vähän vähemmän. Kyseli kauheesti menemisistä ja tulemisista ja kauanko aion viipyä ja mistä tulen etc. mutta jos olisi kuunnellut mitä sille vastasin, niin ei olisi tarvinnut kysyä moneen kertaan samoja asioita =) Pojat aikoivat läksiä baariin ja minä nukkumaan. Hetken ajattelin että olen varmaan vähän tylsä, kun jo puoliltaöin käyn nukkumaan, mutta tulin siihen tulokseen että näin vanhana voi jo ihan hyvin tunnustaa sen tosiasian, että oikeasti haluaa jäädä nukkumaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti