Venäjä 2012, Jekaterinburg toinen päivä

HUOM! Teksti on alkuperäinen, silloin 2012 syyskuussa paikanpäällä läppärille naputeltu. Äitiä varten, ettei se huolestu. En nähnyt tarpeelliseksi muuttaa sanoja, vaikka ne ei enää omaan suuhun sopisikaan.

22.9.2012

HINKUYSKÄ TAI KEUHKOPÖHÖ

Yleensä nuhaa seuraa yskä.. ja niin teki nytkin. Päätin siis yllättävässä järjellisyyden puuskassa olla lähtemättä samoilemaan mihinkään metsiin, koska vaarana on hengenahdistuskuolema, eikä muutenkaan kai oikein puolikuntoisena kannata kiipeillä missään mäkien päällä. Söin siis vaan aamiaisen (nam, majoneesia) ja pohdin jatko suunnitelmia.

Päätin, että pidän kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta ja menen käymään siellä mafiahautausmaalla ja sitten voin mennä vähän shoppailemaan(paitsi että en ikinä osta mitään, koska kaikki on aina mun mielestä liian kallista. Aivan sama ollaanko suomessa vai venäjällä.. pihi mikä pihi, mutta voihan sitä katsella). Katson hautuumaalle menevien bussien numerot ja läksin kävelemään kohti pelipaikkaa.

Hyppäsin bussiin numero 014. Kävi ilmi että se ei ole sama kuin 14.. ei ollut hautuumaata sen reitin varrella (tai en ainakaan nähnyt sitä pysäkkiä millä piti jäädä pois). Menin sitten päättärille asti; eli keskelle ei mitään. Junan rata oli siinä vieressä ja kaukana siinsi joku hökkelikylä mihin ne ihmiset sitten lähtivät suunnistamaan. Paitsi yksi äiti ja tytär jotka menivät metsään. No, jos mun joskus tarvii päästä Jekaterinburgissa sieneen, niin tiedän että bussin numero 014 päättäriltä alkaa hyvät maastot. tulin sitten seuraavalla takasinpäin..

Pääteasema/Terminus

Päätin käydä välissä ostoksilla. Löysin maailmanhistorian käytännöllisimmän ostoskeskuksen: jokaisessa kerroksessa myytiin vain yhtä tuotetta: ekassa kerroksessa oli vähän kaikkea tosin, tokassa pelkkiä kenkäkauppoja!!! Kolmannessa miesten vaatteita, ja neljännessä naisten vaatteita ja lasten lelukauppa. Kätevää. Kaikkia ihania kenkiä siellä oli, mutta en kyllä yhtään ottanut mukaan, rinkka on muutenkin niin pinkee, ettei sinne mahdu yhtään ylimääräistä kenkää.. harmi..

Sitten kävin kirjakaupassa, ei taaskaan kortteja. Ja ostin kahvin todella tympääntyneeltä kioskitytöltä. Ja katselin vähän maatuskojen hintoja(vertailun vuoksi kävelin vielä mutkan museolle, jonka kaupassa olin niitä myös nähnyt, että missä nyt on halvin..=) Kävelin vähän ympäriinsä ja kävin joenrannan puistossa istuksimassa. Ja sitten tulin takaisin siihen liikkeeseen jossa olin niitä maatuskoja nähnyt ja sijoitin yhteen sellaiseen, ostin myös itselleni viuhkan, koska kesät voi joskus vielä olla kuumia suomessakin ja en kuitenkaan tule ostaneeksi sitä suomessa, ja se maksoi alle viisi euroa, ja siihen hintaan sitä ei suomesta saa =)

Mielenosoitus tai vaalitilaisuus, en ole ihan varma

Sitten kokeilin uudestaan sitä hautausmaata. Istuin pysäkillä puolituntia, mutta yhtään sen numeroista bussia ei kyllä mennyt ohi.. paitsi 48 mutta sekin oli 048, eli tuksin kuitenkaan sama.. Sitten päätin että pitäkää paskanne, ja läksin takaisin hotelliin. Matkalla kävin ostamassa välipalaa ja päätin että menen sitten siihen hotellin kalliiseen (no ei se edes ole kallis) ravintolaan ja ostan joko pitsan tai pastan. Että kun ei kerran nähtävyyksille pääse niin syödään sitten.

Lopulta en kuitenkaan syönyt kumpaakaan, koska söin niin paljon välipaloja, että en kertakaikkisesti jaksa ahtaa mahaani enään yhtään mitään. Ja koska seuraavat kaksi päivää menee junassa vaaka-asennossa ja välillä syöden, ja sen jälkeen on varmaankin äärimmäisen kevyt olo muutenkin. Niin en sitten syö. Paitsi taas aamupalalla!! Koska se on hyvää ja siellä on majoneesia (sanoinko sen jo?).

Kaiken kaikkiaan, tämä kaupunkipysähdys on ollut turhista turhin (ainoastaan Romanovit lämmittävät mieltä, mutta olisin varmaan pystynyt elämään vaikka en just nyt olisikaan nähnyt sitä kirkkoa). Lähinnä varmaan kun mikään ei olekaan ollut siellä missä piti, tai toiminut niin kuin piti, ja koska en osaa enkä ymmärrä kieltä, että voisin kysyä että mitä helvettiä tässä kaupungissa oikein tapahtuu?!! Onhan tää nätti joo, ja paljon olisi varmaan kauppoja sellaiselle ihmiselle joka niissä haluaa kiertää, ja ravintoloita joo, ja nähtävyyksiä ympäristössä, koska kaupungissa on oikeesti vaan kirkkoja..  Mutta nyt haluan päästä vaan helvettiin täältä ja vähän äkkiä! Ei ehkä niinkään siksi, että kaupungissa olisi jotain vikaa, tää on oikeesti ihan kiva. Vaan lähinnä siksi, että nyt alkaa ärysttää se, että ei osaa kieltä.. tähän asti se on mennyt vielä huumorilla, mutta nyt ei enää. Kellekään ei voi mitään puhua, ei voi vastata kun joku kysyy jotain (kun ei teidä mitä), eikä lopulta jaksa mennä enää minnekään, jos ei tiedä ihan tarkkaan miten siellä toimitaan, kun ei kuitenkaan osaa kysyä (esim. näin kaupungilla burger king ravintolan, en ole koskaan käynyt, kun ei niitä suomessa ole, mutta sitten ajattelin, että en tiedä mitä ateria on venäjäksi.. että jos ne myykin mulle vaan pelkän hampurilaisen, niin miten sitten selvitän että haluan ne ransut ja juoman myös? Kauhee vaiva, en mene.) Ehkäpä jollekin sosiaalisemmalle luonteelle ei tulisi tällaisia ongelmia, mutta kun muutenkin lähtökohtaisesti vihaan ihmisiä (kollektiivisesti, en yksilöitä), niin ei tuu ihan herkästi ruvettua juttusille.. ja ehkäpä eniten ärysttävää on se, että yksinkertaisen asian hoitaminen (kuten hampurilaisaterian ostaminen) on kauhean työn ja tuskan takana ja vaatii suunnittelua ja sanakirjan selaamista.. se on ärsyttävää. Ei se että ei ole seuraa, koska viihdyn, kiitos vaan, ihan hyvin itseni kanssa. Mutta se ettei saa mitään tehtyä kun ei osaa eikä ymmärrä.