Lentämisestä

     Lentäminen on ihan ok. Minulla ei ole mitään pelkotiloja asian suhteen. Varsinkin nousu on aina yhtä hämmästyttävä tapahtuma, tuntuu vaan käsittämättömältä että moinen vempele ylipäätään nousee ilmaan. Kaikki kunnia siis lentoinsinööreille, vai ketkä nämä nyt onkaan kehittänyt.

Vaan on se tylsää hommaa. En sitten osaa sanoa, millaista meno on paremmissa luokissa, mutta tällaisen tavallisen rahvaan matkustaminen on paitsi tylsää, myös puuduttavaa. Ja nimen omaan puuduttavaa. Lentokenttävirkailija ystävällisesti Lontoossa upgrade:si meidät leveämmille penkeille mutta ei se perseen puutumiseen varsinaisesti vaikuta mitenkään, onpahan vain lisää tilaa venkoilla puutumuksensa kanssa.
Maisemissa ei nousun ja laskun lisäksi ihan hirveesti ole kehumista, vaikka onhan se toki mielenkiintoisempaa tuijotella ikkunasta ulos kuin edessä istuvan selkää.

No, tylsyys sinänsä ei ole ongelma; aina voi nukkua, lukea tai katsoa monta elokuvaa (minkä teinkin). Mutta joku taukojumppa sinne koneeseen pitäisi saada, ei ole ihmistä luotu istumaan kymmentä tuntia paikallaan. Jos viime vuonna oli hankalaa, niin tänä vuonna oli lähes tuskallista. Ensi vuonna tulen laivalla.

Vaan ettei menisi vain hankalaksi, täytyy mainita, että lentokentät sitä vastoin ovat mitä mainioimpia paikkoja. Siellä ei ole aikaa, tai no, se aika milloin kone lähtee, mutta muuten ihan sama onko yö vai päivä ihmisiä on paljon, on menoa ja meininkiä ja aina jostain saa ostettua olutta (puhun nyt tietysti Lontoon Heathrow:n kentästä).
Olutravintolassa törmäsimme espanjalaiseen herraan joka lahjoitte meille NASA: tarroja (annetaan sitten lapsille tuliaisina jos raaskitaan). Hän asuu siis Los Angeleissa ja työskentelee NASA:lla Curiosity-luotaimen kehitys ja tutkimustiimissä.
Tämä kaikki tuli ilmi seuraavasti: R kaatoi aamiaislistasta innostuneena oluensa pöydälle (käyttäkää ihmiset pulloja, läikkyy vähemmän). Viereinen herrasmies tarjosi servettinsä ensihätään ja lohdutteli, että hän kaataa yleensä oluet vaimonsa päälle, joten suurta vahinkoa ei tässä tapauksessa nyt päässyt syntymään. Sitten hän huomasi että passin kannessa lukee Finland ja äityi kertomaan suomalaisista säähärpäkkeistä joita on lähetetty luotaimen mukana Mars:in. Sisäpiirin tietona mainittakoon että 2020 lähtee seuraava luotain matkaan ja sielläkin on suomalaista teknologiaa matkassa. =)

R pääsee muutenkin piireihin, ensimmäisellä lennolla Lontooseen, viereensä istui herrasmies joka äityi kertoilemaan matkoistaan. Hänhän oli työnsä puolesta saanut asua aikoinaan monessakin maassa ja matkakuumetta kuulemma poti vieläkin. Monta hauskaa tarinaa ehti kertoilla ennen Lontooseen saapumista.

Erikoismaininnan hauskuudesta saavat myös Heathrow:n terminaali 3 ekohippiruokalan myyjä, Yhdysvaltain rajavartiolaitoksen työntekijät Los Angelesissa sekä meitä kuljettanut taxikuski.

Los Angeles kiittää ja kuittaa tältä aamulta ja suuntaan kulkunsa kohti kuuluisuutta.

P.S. Mainittakoon, että huomasin äsken hotlan ikkunasta näkyvän erään maailmankuulun kyltin. Hyvä niin, kartaa kun en osaa lukea, olisin lähtenyt etsimään sitä aivan toisesta suunnasta.. =)