Lähdin kunnianhimoiselle patikkamatkalle Suomen halki, Virolahdelta Nuorgamiin. Tai oikeammin Ravijoelta, Harjun oppimiskeskukselta, sillä sieltä pääsee Salpapolulle, joka on matkan ensimmäinen etappi.
Salpapolku myötäilee Salpalinjaa (Suomen salpa) joka rakennettiin 1940-1941 turvaamaan Suomen puolustus Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä vastaan. Itse Salpapolku on noin 50km pitkä reitti Ravijoelta Hostikkaan, mutta alkuperäistä linjaa on mahdollista omatoimisesti jäljittää aina Sallaan asti.
Paljon rakenteita on myös yksityisomisteisilla mailla, sillä Museovirasto on luopunut näiden ylläpidosta. Näitä ei tietenkään saa mennä katsomaan edes omatoimisesti (ilman maanomistajan lupaa).
Itse Salpapolku kulkee, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, metsä- ja kyläteitä pitkin, eikä se siksi vaelluksellisesta näkökulmasta ollut mitenkään erikoinen. Historia ja nähtävyydet toki paikkasivat tämän puutteen.
Oli myös todella kuuma kävellä, parhaimillaan 29c° ja vain ajoittaiset ukkospilvet varjostivat matkaa. Jyrinästä huolimatta, sadetta ei tullut kuin kerran ja sekin kesti viisi minuuttia.
Muita vaeltajia en polulla ja teillä kohdannut, olivat ehkä ymmärtäneet odotella viileämpiä ilmoja.
Itse en juurikaan pysähdellyt nähtävyyksiä ihastelemaan, muutamaa luolaa lukuunottamatta. Salpalinja museolla kävin viime vuonna ja jos haluaa katsoa Youtubesta, myös Ali Leiniö on vast'ikään käynyt molemmissa museoissa ja tehnyt siitä reissusta videon.
Aikaa tähän polkuun minulla meni kaksi ja puoli päivää. Ensimmäisenä päivänä kävelin 24km, toisena 14 ja kolmantena loput seitsemän (kyllä, tiedän että siitä tulee 45km eikä 50km, mutta jätin polun alusta muutaman kilsan pois kun aloitin Ravijoelta, enkä meren rannasta).
Seuraavaksi sitten kohti Imatraa!
Mikäs siellä nyt mennessä, kun hyvin tarkenee. Airilta terkkuja!
VastaaPoista