Huomioita Andorrasta

 Mehän ajettiin tästä läpi, kaikki vajaat 50km ja yövyttiin siinä välissä parkkipaikalla. Että ehkä enemmänkin tämän tulisi olla: asioita jotka jäivät mietityttämään Andorrasta.

Haluan kuitenkin vielä painottaa, että jos tykkää vuorista, niin menkää ihmiset Andorraan. Ja jos tykkää lasketella, niin sitten ainakin kannattaa mennä! Kun lumi tulee maahan koko maa muuttuu laskettelukeskukseksi.

Mutta ne mietityttämään jääneet asiat:

-    Miten Andorrassa hoidetaan talvisin teiden kunnossapito? Kun maa on yhtä mäkeä, niin kiinnostaisi tietää, kuinka vaikee on bussipysäkiltä bussin lähteä ylämäkeen jurnuttamaan, jos on pakkasta ja maa jäässä.

-  Käykö andorralaiset Espanjan puolella ajamassa autoillaan kovaa, kun omassa maassa saa ajaa korkeintaan yhdeksääkymppiä?

-        Miltähän on tuntunut vedellä niitä sähkölinjoja sinne korkealle vuorten huipuille?

-        Millä perusteella lehmien joukosta valitaan kellokas? (Tämä kiinnostaa myös porojen kohdalla.)

Nämä nyt päällimmäisenä. Ja ehkä kiinnostaa vähän, että mitähän maksaa joku erämökki Andorrasta?

Jälleen läpiajo

22.10.2023

Yövyimme siis jonkun hotellin vieressä parkkipaikalla. Yö oli muuten rauhallinen, mutta pakkasen pelossa oli säädetty auton sisälämmitin vähän turhan kuumalle, eikä liian kuumassa ole ihmisen kiva nukkua. Koska parkkeeraus oli ilmaista yhdeksään asti, oli kello herättämässä ennen auringonnousua, jota sitten tietysti T-paitasiltaan aamun viileydessä ihasteltiin. Suomalainenhan ei pakkasta pelkää, perkele.

Ihminen on jännä kokonaisuus. Olen pitkillä vaelluksilla oppinut sen, että pitkäkestoinen liikkuminen vie nälän, sama tapahtuu näköjään myös, kun kiipeän korkeampiin ilmanaloihin. Eipä sillä, että aamupala olisi joku pakollinen asia omassa elämässä, mutta ottaen huomioon, että edellisenäkään päivänä en ollut syönyt juuri mitään (kaksi leipää), niin olettaisi sitä jo ruoan maistuvan. Vaan ei. Mutta ei sitä tässä autourheilussa niin pakottaa tarvitsekaan, odotetaan että päästään alemmas ja alkaa taas ruoka maistua.

Kun autossa on nyt hetken kaikki toiminut kuten kuuluu, niin johan on aika ongelmien ilmaantua. Jo eilen infotainment hukkasi itsensä muutamaan otteeseen, mutta oletimme sen johtuvan siitä, että ollaan vuorilla. Tänään heti aamusta se aloitti saman pelin ja lopulta hukkasi itsensä kokonaan. Hävisi äänet, kuvat ja auto ilmoitti, että hätäpuhelujärjestelmä ei saa yhteyttä ja pitää hetimmiten ajaa korjaamolle. Kokeilimme sitten vähän ennen Espanjan rajaa, josko auton sammuttaminen auttaisi (se toimii aika moneen asiaan, kun on volkkarin sähköjärjestelmistä kyse). Sattumoisin siinä samassa parkissa oli kaksi suomalaista matkalla myöskin Espanjan lämpöön ja vaihdettiin kuulumiset ja matkasuunnitelmat.

Auton sammuttaminen ei järjestelmää korjannut, mutta espanjalainen rajatarkastaja oli oikein mukava. Ei edes syynännyt autoa mahdollisten ostosten varalta (joita ei ollut) vaan kertoili hyviä vinkkejä Espanjaan matkaavalle ja kyseli, millaista ilmaa Suomessa tällä hetkellä nyt on.

Koska navigaattori ei toiminut, piti minun suunnistaa ja vaikka se erämaassa multa onnistuukin, on google mapsin seuraaminen ylivoimainen tehtävä. Niinpä ajoimme harhaan. Se tietysti korjaantuu kääntymällä ympäri. Samalla reissulla kokeiltiin, että josko päävirran katkaisu autosta hetkeksi auttaisi infotainment järjestelmää saamaan itsensä kasaan. Tuloksena oli toimiva järjestelmä mutta kolme muuta vilkkuvaa valoa mittaristossa. Auto kuitenkin kulkee, joten ei muuta, kun kovaa ajoa ja kattellaan, josko ne korjaantuisivat itsestään. Ja näinhän ne tekikin, kun auto sammutettiin seuraavan kerran. Sen sijaan alkuperäinen ongelma ei poistunut. Järjestelmä siis ilmoittaa nyt seitsemän minuutin välein, että se ei saa sijaintitietoja, kadottaa radion ja buuttaa itsensä. Tehtyään tämän vajaa kymmenen kertaa, koko järjestelmä sammuu eikä käynnisty ennen kuin auto on sammutettu ja käynnistetty uudestaan. Eri kätevää.

Ei siis auta kuin minun opetella navigoimaan, ja mahdollisesti laulamaan.

Andorraan

 21.10.2023

Rauhallinen yö ja hyvin nukuttu sellainen. Toiset alueella olleet tosin käynnistelivät autojaan siinä kohtaa, kun me vasta herättiin, mutta jokainen kai saa tulla ja mennä oman rytminsä mukaan.

Katsottiin kartasta, että tässähän on ihan hyvät mahdollisuudet hurauttaa seuraavaan maahan jo tänään. Ajetaan siis Andorraan. Koska meiltä puuttuu edelleen se ympäristötarra ja koska olimme jostain syystä päättäneet kiertää maksutiet, ajoimme jälleen noin seitsemän sadan miljoonan liikenneympyrän kautta hitaasti mutta varmasti kohti rajaa. Lopulta säästö ei varmaan ole kummoinenkaan; sen minkä tiemaksuissa säästää polttoaineen kulutuksessa häviää, että ihan fiiliksen mukaan voinee tämän valita.

Olen muuten aika varma, että liikenneympyrät on keksitty Ranskassa. Ranskalaisethan haluaa muutenkin olla vähän erilaisia kuin kaikki muut, joten varmaan ovat ajatelleet, että tehdäänpä jotain muuta, kuin perinteinen teiden risteys ja voilá, syntyy liikenneympyrä. Sinänsähän niissä ei mitään sen ihmeellisempää ole (paitsi jossain pikkukylissä voi olla niin, että oikealta tulevaa väistetään, eli jo ympyrässä olijat väistävät sinne tulijoita), muistaisivat vain nämä ranskalaiset(kin) vilkuttaa myös poistumista. Ja ajoissa. Mutta tietysti kun niitä ympyröitä on kymmenen kilometrin matkalla noin kaksitoista, niin onhan se vähän hassua.

Päivän ajokokemus tuli kuitenkin siitä, kun saavuttiin Pyreneiden juurella ja aloitettiin kipuaminen kohti Andorran rajaa. Kyllähän se vielä tuollaisella seitsenmetrisellä ihan kivasti sujui, vaikka meidän perässä ajaneet saattaa olla erimieltä. Mutkaista vuoristotietä yhä ylöspäin kävi matka, ja maisemat muuttui sitä huikeammiksi mitä ylemmäksi päästiin. Lumihuippujakin nähtiin! Oli onni, että käytiin alavalla Ranskan maalla nauttimassa kahdenkympin mittarilukeman lämmöstä, sillä Andorran rajalla lämpöä oli enää neljä ja puoli astetta. Tästä johtuen, aikomani yöpaikka muuttui vähän alemmaksi vuoren rinteillä, sillä meillä on autossa vedet sisällä ja ne ei ehkä ihan hirveesti tykkää, jos on kovasti pakkasta. Muutama aste on luvattu yöksi, mutta se tuskin vielä rikkoo putkia ja säiliöitä.