Ja minne tällä kertaa?
No Amerikkaan tietysti! R. on halunnut päästä sinne niin kauan kuin muistaa ja minä en ole ollut viimeiseen viiteen vuoteen kovin vastahakoinen lähtemään, joten miksikä ei.
Alustava matkasuunnitelma on seuraava:
Lento Helsingistä Dallasiin, jossa viisi päivää toipumista aikaerosta ja paikallisten kirjakauppojen koluamista. Myös muutama museo on jo laitettu listalle.
Kun Dallasia on nähty riittävästi, otetaan auto alle ja lähdetään ajamaan New Mexicon kautta Arizonan ja tietysti Grand Canyonille. Matkalla pysähdytään ainakin Amarillossa ja käydään mutka Coloradon puolelta mm. Mesa Verden kansallispuistossa.
Kanjoni vierailun jälkeen ajetaan Arizonan läpi pohjoisesta etelään, ja lähdetään palaamaan kohti Texasia ja Dallasia Mexikon rajaa pitkin.
Minä haluaisin tietysti pysähtyä jokaisella karttaan merkityllä pilkulla ja käydä pällistelemässä kiviä ja kaktuksia. R. järkevänä osapuolena yrittää edelleen vakuuttaa minulle, ettei viisi viikkoa riitä ihmeisiin ja ihan joka paikkaan ei ehditä. Yritän parhaillani sisäistää tätä ja listata ainakin ne missä ihan ehdottomasti haluan käydä. Mutta eiköhän tästä vielä joku käypä suunnitelma saada aikaan.
Suunnitelmista puheen ollen; minähän suunnittelen ja R. reissaa fiilispohjalta. Suunnitelmien tekeminen on kuulemma ahdistavaa, kun ne ei kuitenkaan koskaan toteudu. Tämä on toki totta, mutta omasta mielestäni juuri hyvä suunnittelu ja asioihin etukäteen perehtyminen on, paitsi puolet matkaa, tae siitä, että KUN mikään ei mene niin kuin oli suunniteltu, niin on vaihtoehdot B-G jo valmiina.
Itse matkavalmistelut on hyvällä mallilla. Lentoliput, passit, hotellit ja autovuokra on tehtynä. Eniten hommaa tuntuisi kuitenkin olevan ihan arkisten asioiden hoitamisessa täällä kotimaassa, vaikka ei olla edes kuukausi tolkulla poissa. Auton katsastusta, laskujen maksuja ja muita pikku juttuja pitää hoitaa ja saada hoitumaan matkan aikana. Herää kysymys, että kauanko matkavalmisteluihin menee, jos aikoo olla poissa vaikkapa vuoden?
No, ehkä otetaan siitä selvää sitten kun on toivuttu tästä matkasta...
No Amerikkaan tietysti! R. on halunnut päästä sinne niin kauan kuin muistaa ja minä en ole ollut viimeiseen viiteen vuoteen kovin vastahakoinen lähtemään, joten miksikä ei.
Alustava matkasuunnitelma on seuraava:
Lento Helsingistä Dallasiin, jossa viisi päivää toipumista aikaerosta ja paikallisten kirjakauppojen koluamista. Myös muutama museo on jo laitettu listalle.
Kun Dallasia on nähty riittävästi, otetaan auto alle ja lähdetään ajamaan New Mexicon kautta Arizonan ja tietysti Grand Canyonille. Matkalla pysähdytään ainakin Amarillossa ja käydään mutka Coloradon puolelta mm. Mesa Verden kansallispuistossa.
Kanjoni vierailun jälkeen ajetaan Arizonan läpi pohjoisesta etelään, ja lähdetään palaamaan kohti Texasia ja Dallasia Mexikon rajaa pitkin.
Minä haluaisin tietysti pysähtyä jokaisella karttaan merkityllä pilkulla ja käydä pällistelemässä kiviä ja kaktuksia. R. järkevänä osapuolena yrittää edelleen vakuuttaa minulle, ettei viisi viikkoa riitä ihmeisiin ja ihan joka paikkaan ei ehditä. Yritän parhaillani sisäistää tätä ja listata ainakin ne missä ihan ehdottomasti haluan käydä. Mutta eiköhän tästä vielä joku käypä suunnitelma saada aikaan.
Suunnitelmista puheen ollen; minähän suunnittelen ja R. reissaa fiilispohjalta. Suunnitelmien tekeminen on kuulemma ahdistavaa, kun ne ei kuitenkaan koskaan toteudu. Tämä on toki totta, mutta omasta mielestäni juuri hyvä suunnittelu ja asioihin etukäteen perehtyminen on, paitsi puolet matkaa, tae siitä, että KUN mikään ei mene niin kuin oli suunniteltu, niin on vaihtoehdot B-G jo valmiina.
Itse matkavalmistelut on hyvällä mallilla. Lentoliput, passit, hotellit ja autovuokra on tehtynä. Eniten hommaa tuntuisi kuitenkin olevan ihan arkisten asioiden hoitamisessa täällä kotimaassa, vaikka ei olla edes kuukausi tolkulla poissa. Auton katsastusta, laskujen maksuja ja muita pikku juttuja pitää hoitaa ja saada hoitumaan matkan aikana. Herää kysymys, että kauanko matkavalmisteluihin menee, jos aikoo olla poissa vaikkapa vuoden?
No, ehkä otetaan siitä selvää sitten kun on toivuttu tästä matkasta...
No tästähän se nyt lähtee :) Ja erilaisuudet tasapainottaa toisiaan ;)
VastaaPoistaKyllä vain! Ja nimenomaan tasapainoa tässä haetaankin.. =)
Poista